ASA 495

Ostin ASAn Kylähullu kirppikseltä Kouvolasta kesälomalla -98. Hienointa radiossa oli se, että anodi- ja hehkuparistot olivat tallella. Taitavat olla aika harvinaista tavaraa nykyään. Yksi poikkiritilä kaiuttimen edestä on hävinnyt matkan varrella, muuten on kaikki tallella. En ole kokeillut miten ASA toimii, pitäisi värkätä tasajännitelähde ensiksi. Powereita käytettäessä ääneen saattaa tulla herkästi hurinaa koska paristoputket ovat suoraan hehkutettuja. I bought it on my summer vacation 1998 from Kylähullu flea market in Kouvola. The finest thing was that the batteries were still there. They did not work... Those kind of batteries are rare in nowadays.

BLAUPUNKT GRANADA TYP 2626

Tämä Blaupunkt on peräisin Myyrmäkihallin kirpparilta. Hinta oli nimellinen, syystä että radio oli rikki eikä sitä myyjän mukaan kannattanut korjauttaa. Niinpä niin. Uusi anodijännitesulake vaan paikoilleen, potentiometrien voitelu, kotelon ja koneiston imurointi ja laite on kuin uusi. This receiver was bought also on flea market. The plate voltage fuse was broken, so it was priced very reasonable.
PHILIPS BSF252U

Philips löytyi Kehäkirppikseltä alehintaan. Radio oli ULAlla varustettu ja siten mielenkiintoinen. Radioon oli teipattu lappu seuraavalla tekstillä: "Rakas lukija, se oli muistaakseni 60 -luvun loppupuolta, kun istuin kiikkustuolissa ja kuuntelin nautiskellen rakasta Hilips-ratiotani. En nauttinut liikaa koska se on syntiä. Yhtäkkiä alkoi Hilipsistä kuulua mussiikin säestyksellä iäntä, kuin kissa olisi ketun hampaissa. Rakas Hilipsini vaikeni mykäksi siitä lähtien !! Vävyni luki Maaseudun Tulevaisuudesta, että uusi Vokalisti on lahja Suomen kansalle. Oli joku M.A..... Jos näin on saapi vävyni myödä rationi kirpparilla, koska maailmanloppuhan ompi niin lähellä. Ps. Hilipsin mykkyys voipi johtua myös kärpäsen paskosta viärässä paikassa. Terveisin ALMA-mummo." Ei ollut kärpäsen paskoa, tasasuuntausputki oli rikki. Sain Raikulta Torpparinmäeltä uuden. Sisemmät nupit eivät ole alkuperäiset, ovat FISHER FM-200 virittimestä, lainassa vain (Fisher puristeille tiedoksi.) Kankaan vaihdoin kunnostuskelvottomasta isommasta Philipsistä, kaiuttimen vieressä oli riittävän iso kaistale puhdasta kangasta. Also flea market crop, with FM and funny story as a sale promotion: “Dear Reader, it was late sixties when I sat on my rocking chair and listened my beloved Philips radio. I was not enjoying too much, because I thought it might be sin. Suddenly my beloved Philips started to yell, such like a cat, which was caught by a fox. My beloved Philips radio ceased since then. My son-in-law read from “Maaseudun Tulevaisuus” newspaper, that a new vocalist is a gift to Finnish people. His name was M.A…... If so, my son-in-law is free to sell my beloved Philips radio at fleamarket. End of the world is near !!! Ps. The silence of my Philips may ascribe also by a flyshit on wrong place. Yours, grandma Alma” The center knobs were missing, and the rectifier tube had to be change. Not so very good voice quality.

GELOSO TIPO G.52

Geloson ostin Kehäkirppikseltä Koskelosta. Raikku Torpparinmäeltä oli myymässä radioitaan ja tämä pisti heti silmään. Enpä ollut nähnyt ennen ainoatakaan 30 -luvun Gelosoa, joten tämä piti saada hinnalla millä hyvänsä. Radio on täysin kunnossa, valmistusvuosi lienee 1938. Yksi elko näkyy olevan vaihdettu, muutoin alkuperäinen. Onkohan tällä ollut maahantuojaa Suomessa, vai liekö tuotu yksityisesti ? Olisiko jollain tietoa, jos on niin laittakaa palautetta.Surprise, I bought this radio also from flea market. It is an italian GELOSO from late thirties. The condition is fine, althought one electrolytic capacitor is not original one. More information of this model is needed, please feel free to send me any information of this model by using my feedback form.

LUXOR VIRTUOS 4394W

Mummoni kävi ostamassa tämän Luxorin Niilo Markkasen koneliikkeestä Lappeenrannasta 22.12.1965. Muistan vielä kun menin mummoa portille vastaan ja autoin radion kantamisessa. Mummo oli raahannut radion mukanaan linja-autossa. Liekö kuljetusmuoto vaikuttanut siihen, että mummon ostama radio oli aika kompaktin kokoinen. No, olihan putkiradioiden koko pienentynyt jo siihen aikaan. Mummo kuunteli radiota kymmenisen vuotta, vikoja ei ollut, en ainakaan muista olleen. Mummon kuoltua radio jäi ullakolle, josta otin sen kokeeksi sähkökitarakäyttöön. Aikansahan sen kaiutin kesti, mutta lopulta se sanoi itsensä irti. Onneksi samaisella ullakolla oli täysinpalvellut LUXOR EXPOSE (muistinkohan tyypin oikein ?) mustavalkotelevisio, josta sain "oikeanmerkkisen" kaiuttimen tilalle. Tiikkiöljy pintaan, ja radio oli valmis kokoelmaan. Pientä vikaa siinä tuntuu olevan, lämmettyään kuuluu hieman rahinaa, jota ei ainakaan putkia vaihtelemalla saa poistumaan. Putkenpitimetkin on puhdistettu ja elkoja on vaihdettu, Jos joku keksii neuvoa, niin antaa tulla vaan palautelomakkeella. This LUXOR was my grandmother´s radio. I took it for guitaramp use after her. The speaker was not designed for instrumental use, and it broke off. Now it has a new speaker, taken from LUXOR EXPOSE B/W tv-set. Since it has some emotion value, it has a special place in my collection.

FENNO SEURA F 275 V

Kierrellessäni Myyrmäessä itsepalvelukirppiksellä Saloraa, eräs herra nykäisi hihasta ja kysyi osaisinko korjata putkiradioita ? Vastasin että kaipa niille jotain osaisin tehdä. Mies tarjosi korjattavaksi itäsaksalaista putkiradiota. Palkaksi saisin Fenno Seuran. No, tehtiin diili, korjasin Honeckerin ja sainpa nätin Fennon. I got this Fenno Seura as a compensation of a minor radio restoration project.

NORDMENDE TURANDOT

Nordmende Turandotin hankinta lämmittää mieltä vieläkin. Satuin eksymään Kaakkois-Suomessa osto- ja myyntiliikkeeseen, ikkunassa olevan ASA putkiradion houkuttelemana. ASA ei lähemmän tarkastelun perusteella kiinnostanut, joten kysyin myyjältä onko heillä mahdollisesti muitakin putkiradioita myytävänä kuin tuo ASA, jonka kunto oli sitä ja tätä. Myyjä nosti Nordmenden tiskin alta ylpeänä ja syystäkin. Pokka meinasi pettää kun näin radion kunnon. Pianolakatussa puukotelossa ei ollut naarmun naarmua. Yritin peitellä innostustani ja kyselin muina miehinä hintaa. Myyjä sanoi silmää räpäyttämättä: "Tämä on niin hienossa kunnossa että tästä täytyy saada ainakin kakssataaviiskymppiä" ! No, siinähän oli jälleen pokassa pitelemistä entisenkin edestä. Olisin kepeästi maksanut melkein sen mitä myyjä olisi kehdannut pyytää, ei tuollaisia ole enää missään. Kaiken lisäksi radiolle ei tarvinnut imuroinnin lisäksi tehdä mitään, ei edes potikat rahise, Onkohan sitä on käytetty juuri lainkaan ? This radio was bought from a second hand shop. It is in remarkable fine condition, both outside and inside. A diamond of my collection. Very hard to find early sixties radio on this condition, no scratches, no chrushes. Sound well.

FISHER FM-80/FM-200


Näillä FISHERin FM-80 ja FM-200 malleilla on mielenkiintoinen historia. Ostin nämä yksilöt, yhden FM-80 ja kaksi FM-200 mallia Keltaisen Pörssin ilmoituksen perusteella Kirkkonummen Veikkolasta. Jo ostaessani minulla oli käyttötarve selvillä, joku näistä tulisi virittimeksi TV-kaappiin rakentamaani Projekti-Köykkään. Myyjän mukaan laitteet oli hankittu YLEn huutokaupasta ja niitä on aikoinaan käytetty releointivastaanottimina. Tutkin kotona laitteet ja totesin ne pääosin kunnossa oleviksi. FM-80 oli parhaimmassa kunnossa, kaikki osat olivat alkuperäisiä, toisen FM-200 yksilön nupit olivat huonokuntoiset ja toisen nupit oli korvattu tarvikeosilla, kaikkiin oli vaihdettu 220 V:n muuntaja sekä iso "ammattikäyttöön" suunniteltu liitin takapaneeliin ja kuulokeliitäntä etupaneeliin. Joku tiesi kertoa, että se iso liitin olisi tyypiltään "Tuschel" tms. Toimintakokeissa oli kuitenkin havaittavissa FM-200 malleissa pientä rutinan ilmaantumista usean tunnin päälläolon jälkeen. Kaikki kolme viritintä olivat vuorollansa aikansa käytössä TV-kaapin alaosassa, paikassa jossa nyt on katodivirtamittaripaneeli, mutta tuli aika jolloin halusin viritelmiltäni jotain uutta. Osasyynä puolijohdevirittimen hankintaan oli se että FISHEReissä oli puolisentoistakymmentä putkea, jotka Projekti-Köykän kahdeksan ja etuvahvistimen kuuden putken lisäksi antoivat makuuhuoneeseen mukavasti lisälämpöä. FISHERit saivat siis antaa tilaa mittariviritelmille ja kaupasta tuli hankittua Yamahan TX-592RDS viritin. Radiohistoriallisessa mielessä laitteet kiinnostivat edelleen ja kun huomasin työpaikkani kiinteistön puhelinluettelossa tutun nimen Erkki Larkka, päätin soittaa hänelle. DI Larkka vastasi kerrottuani asiani koskevan YLEn radiohistoriaa näin:" Valitettavasti minun pitäisi lähteä palaveriin, mutta riittääkö puoli tuntia ?" No, eiköhän se riitä, ja pyysin häntä kertomaan FISHEReiden käyttöhistoriasta. Larkka kertoi että 50-60 luvun vaihteessa YLEn määrärahat olivat hieman tiukoilla ja ei ollut varaa ostaa releointikäyttöön ROHDE & SCHWARZin releointivastaanottimia, joten oli hankittava vähän halvempaa kalustoa eli näitä FISHEReitä, taisipa mainita Pohjois-Karjalan alueena, jossa näitä FISHEReitä käytettiin. Kaikenkaikkiaan mieleenpainuva keskusteluhetki alan arvostetun pioneerin ja todellisen herrasmiehen kanssa. Yhteenvetona näistä laitteista voisin sanoa vaikka sen että, vaikka puhutaan "halvemmista" laitteista kuin ROHDE & SCHWARZ, se ei tarkoita että näitä olisi ollut joka olohuoneen nurkassa osana viihdekeskusta 50-60-luvun taitteessa. Hintaa näilläkin Amerikan ihmeillä oli varmaan enemmän kuin tarpeeksi.

NSM V 147 A

Työkaverini osti tämän hienon NSM levyautomaatin putkivahvistimen joskus aikoinaan Raha-automaattiyhdistykseltä, taisipa ostaa samalla kertaa kaksikin kappaletta kaiuttimineen. Vahvistimet toimivat aikansa hänen poikiensa käytössä. Sain hankittua tämän yksilön kaiuttimineen ja täytyy tunnustaa että saundit ovat hyvät omilla kaiuttimilla. Muilla kaiuttimilla ei sitten toistokäyrät ole aivan kohdallaan. Olisipa tilaa niin hommaisin jostain kokonaisen jukeboxin asunnon koristukseksi ja tunnelmanluojaksi.

GRUNDIG Type 1098

Grundigin ostin Keltaisen Pörssin ilmoituksen perusteella Espoon Leppävaarasta yksityiseltä henkilöltä. Samaisessa yksityiskodissa oli myös tyylikäs Luxor Ambassador radio. Se ei ollut myytävänä, joten lähdin sieltä ainoastaan Grundig kainalossa. Laitteessa on kermanvaalea muovikuori ja tyylikkäitä yksityiskohtia, esim. näppäimet peittävä luukku. Yksi kullanvärinen "pölykapseli" oli kadonnut säätönupin keskiöstä. Valoin sen tilalle nupin keskiöön kuumaliimaa, jonka maalasin sitten kultaspraymaalilla. Ihan kunnollista jälkeä tuli, vaikkei se alkuperäistä korvaa.

FENNO SEURA V-40

FENNO-SEURA V-40 kuului v.1940 Helsingin olympialaisten "kunniaksi" valmistettuun olympiasarjaan. Urheilukilpailuja osattiin käyttää markkinoinnin tukena jo tuolloin. Vanhoja Radiokauppias lehtiä selaillessa huomaa hyvin, että aika paljon mainonnassa oli keksitty jo 50-60 luvulla, ja paljon aikaisemminkin. Viime aikoina on tilapula rajoittanut keräilyharrastustani, täytyy olla aika kiinnostava ja edullinen kohde, jotta kaupat syntyy. Tämä Fenno oli molempia. "Kun ei toimi niin halvalla myydään, ei kannata korjauttaa". Mikäpä sen mukavampaa harrastajalle, hauskintahan on juuri saada rikkinäinen radio taas ääneen. En ole malttanut tämän korjaukseen vielä puuttua, olen kuin Kalle Päätalo, joka savotassa ollessaan panttasi kirjeiden avaamista nautintoa pitkittääkseen. Pikanttina yksityiskohtana kotelossa on kullatut olympiarenkaat. Fennon esite kertoo seuraavaa: "Fenno-Seura -40 on erinomainen, Fennon keskihintaluokan valmiste, jonka toistonlaatu on tosiaan hämmästyttävän hyvä. Pähkinäpuinen, täyskiiltopinnalla silattu ja erittäin huolellisesti valmistettu ulkoasu on täysin sopusoinnussa vastaanottimen sisäisen huolellisen rakenteen kanssa". Hinta 2950 mk

Jatkuu/To be continued.

  Back to main page